Kuisti kondikseen, osa III

Koska maalaukseen tuli pakollinen tauko, siirryin kuistin ja eteisen erottavan oven kimppuun. Se oli kuistin puolelta tumman ruskea ja sehän ei nyt ollankaan tulisi sopimaan tulevan lattekuistin värimaailmaan (kun ei siis värilastu moista väriä tuntenut).

Mokkaruskeasta siis piti päästä eroon. Ei kun kuumailmapuhallin kouraan ja rapsuttamaan:

Ai ei näytä mokkaruskealta vai? No ei näytäkään, sillä turhautunut maalari vetäisi launataina kerroksen kattomaalia oven päälle kiukuspäissään. Eihän se maali siihen ruskean päälle jäänyt ja lopputuos näytti tältä:

Maalin rapsuttelun jälkeen tehtiin vielä hionta ja sitten ovi olikin jo aivan toisennäköinen:

Aika hyvä -eikös?

Kuisti kondikseen, osa II

Ensimmäisen maalauspäivän jälkeen olikin aika pitää tauko :-) Lähdimme viettämään viimeisiä lomapäiviä Espoon/Helsingin suunnalle. Kuistiprojeti oli siis jäissä pari päivää mutta perjantaina oli jatkon aika. Ensimmäinen maalikerros näytti seinässä lähes säälittävältä; oranssi vilkkui alta ja jälki oli muutenkin todella epätasainen. Maalausmotivaatio ei ollut korkealla.

Pakko oli kuitenkin jatkaa ja seinät saivat toisen maalikerroksen; sen jälkeen näyttikin taas hyvältä. Maali oikeasti peitti oranssin häivähdykset ja kuivumisen jälkeen ei sudin vetoja enää erottanut. Hyvä hyvä!

Jalkalistat olivat seuraava ongelmakohta; niihin ei maali ottanut kiinni eli meillä oli vääränlaista tavaraa. Se oli ikävä uutinen lauantai-iltapäivällä kun kaikki maalikaupat olivat jo kiinni -ei siis tullut kuistista valmista loman aikana :-(

Tästä sisään

Tellen hieno portti oli aikojen saatossa päässyt huonoon kuntoon; maali rapissut ja ruoste kukki. Nyt kaikki on toisin: heinäkuisen Tukholman matkamme aikana Jarmo hiekkapuhalsi ja maalasi portin. Tuhannet kiitokset viimeisten lomapäivien uhraamisesta! Nyt julkisivumme on taas hienossa kunnossa (kunhan me vielä maalaamme portin kukkaset...)